Gotlanti kevät 2018

Kirjoittelen raportia GotlandDestination lautalla, jonka määränpää on Nynäshamn. Tämän kevään Gotlannin taimenreissu takana, 10 päivän kalastus tuntuu kropassa, mutta hyvällä tavalla. Olo on vähän kuin maratoonin jälkeen, nyt tosin ollaan liikuttu rantakivioissa ja kahlaus vauhtia.

Siirtyminen lentäen

Samu oli ensimmäisten ryhmien kanssa jo kolunnut rantoja ja minulle suotiin nopea siirtymä lentäen Arlandan kautta Visbyyseen, tällä kertaa business lipuilla kun SAS:lla oli ongelmia boarding passin toimittamisen kanssa ja jouduinkin soittelemaan asiakaspalveluun usemman kertaan, jotta kaipaamani dokumentti saatii toimitettua minulle SMS-viestillä.

Business luokassa matkustamisen etuja on kevyet ruuat ja hyvä kahvi, joita kävin nauttimassa Helsinki-Vantaalla, Arlandan kansainvälisen kentän puolella, kun en ollut tietoinen Loungesta Ruotsin sisäisten lentojen terminaalissa. Mutta myös sieltä löytyi Lounge eli nautin SAS palvelusta koko rahalla tällä kertaan.

Molemmilla lennoilla tarjottiin sama ”Reindeer & Horseradish”-rulla, joka tosin maistuin ennemmän sinappimajoneesille kuin lihatuotteille.

Kelit

Tänä vuonna kevät oli selvästi myöhässä tai myöhemmässä kuin aikaisemmin, reissun aikana nurmikot alkoivat vihertää ja puidensilmut aueta. Meriveden lämmöt vaihtelivat rajusti pyörivän tuulen vuoksi ja edellispäivän lämpimät rantavedet häipyivät ulkomerelle. Veden lämmöt olivat 3-9 asteen välissä, sieltä missä oli mukava kahlata tuli myös kalajoja eli kalat selvästi hakivat lämpiminpiä rantavesiä. Moni kala löytyi ihan 30 cm vedestä.

Muutamassa paikassa tuuli sekoitti veden ”Lonkeron” väriseksi ja irroitti pohjasta irtolevän ja heinän veteen, niin että kalastaminen ei ollut järkevää tuon roskan seassa.

Ensikertalaiset

Mukana oli muutama Gotlannin ensikertalainen ja kuten aikaiseminkin ensimmäisten päivien tutustuminen kahlaamiseen, varusteisiin ja kalastukseen vyötärön syvyisestä vedessä alkoi olla rutiinia, ja oli hieno jälleen kerran nähdä kuinka Ursuitin kanssa kahlatessa taimenkalastajasta tulee puolisukeltaja=;). Jokainen retken jäsen sai myös tuntea tavoitellun hopeakyljen siiman jatkona.

Kalat

Kuten jo mainitsin jokainen sai kalaa eli jokainen matkalla olleesta kuoriutui taimenkalastaja, suurimmat kalat olivat 70cm kokoisia ja painoltaan alle 4kg. Gotlannin taimen on mallilltaa sporttisempi kuin kotimaan taimenet. Tosin Jyrkin saama 57cm/2,5kg kala poikkesi tästä kaavasta. Kalan keskikoko oli tutuissa lukemissa eli haluttuja 60cm kaloja saimme saaliiksi useita. Meidän kalastus on pääsääntöisesti C&R-kalastusta, mutta joka reissulla valmistamme taimenta ruuaksi myös, onhan se oikeaa lähiruokaa parhaimmillaan.

Tänä vuonna kunniamainita menee Crisulle ja hänen taimenen ruodosta keittämälle valkoviini kastikeelle. Ei taida Visbystä löytyä kalaravintolaa josta olisi millään rahalla saanut parempaa gourmee annosta. Ja onneksi kastiketta oli tehty reilusti niin saimme vielä seuraavana päivänä taimenpastaa, joka vei myös kielen mennessään, höystettynä hyvällä valkoviinillä.

Toisella viikolla Jyrki opetti meille kuinka syödään katkarapuja Ruotsalaiseen tapaan, tästä hieman sotkuisesta mutta herkullisesta eväästä tullaan tekemään traditio ja siirrämme jälkipolville tuoreiden äyriästen erinomaisuuden. Reseptihän on salaisuus..

Yhdessä tekeminen

”Taimenkalastajakin on ihminen”-hokemaa toistelin useaan otteseen, kun auto siirtymillä täydessä kalastusvarusteissa hikivirtaa ja seuraavassa hetkessä kylmyys hiipii sormiin ja jalkoihin vedessä. Taimenkalasta ei haekkaan mukaavaan olotilaa vaan yrittää samaistua tavoitellun hopeaharkon elinolosuhteisiin;=)

Mutta se yhdessä tekemisen tunne joka viikon aikana aluksi tuntemattomien kaverien välille syntyy, jää kyllä elämään ja hienointa on huomata kuinka nopeasti taimenkalastajat tulustuvat toisiinsa.

Gotlands Brykeriet

Olimme varanneet retken paikalliseen panimoon etukäteen ja kyselimme vielä edellisenä iltana ruokapaikkoja heiltä, johon saimmekin vastaukseksi listan Visbyn vanhan kaupungin ravintoloista.

Jostakin syystä, joka ei koskaan selvinnyt, meitä ei otettukaan panimoon vastaan, odottelimme paminon oven takana jonkun aikaan mutta emme päässen lukitusta ovesta sisälle. Niinpä suunnistimme ravintola kierrokselle, jossa pääsimme kuitenkin paikallisen olujen makuihin tutustumaan. Nykyään ravintoloista löytyy myös erinomaisia alkoholittomia oluita, joihin kannattaa tutustua (kuskin kommentti).

Uistimista

Vekkuleista 130 antoi parhaiten saalista ja 150 keräsi pääsääntöisesti isoimma kalat. Uinneissa on eroja tarkoituksella, jotta se oikea ottipeli löytyy. Kevennetyn uistimen ylivoimaisuus Gotlannissa tuli jälleen todistettua, vaikka muitakin uistimia heitettiin.

Varusteet

Muutama perusasia pitää olla kunnossa kun kahlataan, ensimmäinen ”kultainen sääntö” on että kaikki kastuva tulee suojata, minigrip-pussi toimii erinomaisesti esimerkiksi vedenpitävän puhelinen varmistuksena. Yhdestä Sony expreriasta tuli vainaa yhdessä pulahduksessa.

Paluu laivalla

Minun osaksi jää paluu laivalla ja palauttaa vuokra-auto. Tässä matkalla laivan ravintolassa tulee mieleen tulomatka lentäen ja Finnairin mainoslause ”Lentäen olisit jo perillä!”

Kiitos kaikille matkalle osallistuneille ja kireitä hyvät kalatoverit!

-Tero

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *